Qimmip qimuttup tarninganik paasiniaaneq – Københavns Universitet

Videresend til en ven Resize Print Bookmark and Share

Qimmeq - den grønlandske slædehund > Logbog > Qimmip

23. november 2016

Qimmip qimuttup tarninganik paasiniaaneq

ILISIMATUSAATIGALUGU SULIASSAQ NUTAAQ

Kalaallit qimusseqarnermik kulturiat periusaallu ukiuni 4.000-it sinnilinni atuussimavoq. Qimmeqarsimanngitsuugunik kalaallit siuaasaasa Inuit issittumi nunap tikitamik nunagileriartuaarnera ajornakusoortissimassagaluaqaat, taamatullu aamma Robert Pearyp imaluunniit Roald Amundsenip Qalasersuaq avannarleq Qalasersuarlu kujalleq tiguarsimanavianngikkaluarpaat. Ullumikkut qimusseqarnermik kulturi, periutsit tamatumani atuuttut aammalu qimussip silarsuaanik ilisimasatoqqat – eqikkarlugit qimmip qimuttup tarninganik taasinnaasagut – inuiaqatigiinni kalaallini suli atuupput. Ilisimasalli tamakku amerlasuutigut allattorneqarsimanngillat, maannakkullu qimmeq qimuttoq ilisimasallu immikkut illuinnartut nungutaanissaminnut ulorianartorsiorput. Taamaattumik ilisimatusaatit akimorlugit qimmip qimuttup tarninganik paasiniaalluni ilisimatusarnermik suliassaq nutaaq kalaallinik qallunaanillu inuttalik aallartinneqaqqammerpoq, tassanilu ilisimatuut kalaallit innuttaasut qanimut peqatigalugit ilaatigut qimmip qimuttup kulturikkut pingaarutai allaaseriniarpaat timikkullu sananeqaatsimigut oqaluttuassartaa erseqqissarlugu.

Foto: Carsten Egevang

Foto: Carsten Egevang

Kalaallit Nunaat nunat avannarliit akornanni qimminik qimuttunik najugaqarfiunerpaallunilu nunarsuarmi asseqanngitsumik qimusseqarnermik piorsarsimassutsikkut pisuujunerpaavoq. Qimusseqarneq periuserlu immikkuullarilluinnartoq ilisimasallu qimminut sungiusaanermut atuinermullu attuumassuteqartut nugutaanissaminnut ullumikkut uloriarnartorsiorput.

Ukiut 20-it kingulliit ingerlaneranni qimmit qimuttut amerlassusaat affaannanngorsimapput. Silaannaap kissatsikkiartornera immap sivikinnerusumik sikuusalersimaneranik malitseqartoq aammalu qamuteralannik unammillerteqarneq ataatsimut katillugit qimmeqarnerup annikilliartoranut peqqutaapput.

- Naak qimmeq qimuttoq qimuttoqarnermillu kulturi Kalaallit Nunaannut pingaaruteqaraluaqisut, naallu ilisimatusarnikkut kulturikkullu soqutigineqaraluaqisut, taamaattoq annikitsuararsuaannarmik allaaserineqartarlutillu ilisimatusaatigineqartarsimapput, professor Morten Meldgaard Kalaallit Nunaanni Ilisimatusarfimmit aammalu Statens Naturhistoriske Museum’imeersoq, ilisimatusaatigalugu suliami siuttuusoq oqarpoq. Nangipporlu:   

- Taamaammat qimmeq qimuttoq taassumalu kulturikkut oqaluttuarisaanera ilisimatusaatit akimorlugit ilisimatusaatigissallugu naleqqullunilu piffissanngorpoq. Tamatumanilu antropologii, itsarnisarsiorneq, timikkut sananeqaatit kingornussat pillugit ilisimatusarneq genetik biologiilu suleqatigiillutik qimmip oqaluttuarisaanera, pinngorfia, atorneqarnera pingaarutaalu pillugit assilissamik ilivitsunngortitsissapput.

Foto: Carsten Egevang

Foto: Carsten Egevang

Citizen science, naatsumik nassuiassagaanni tassaasoq ilisimatusarnermi innuttaasunik peqataatitsilluni  sulineq, qitiulluinnartumik atorneqassaaq qimmip qimuttup tarnginganik paasiniaanermi. Kalaallit Nunaanni atuaqatigiiaat qaaqqullugit immikkut ittumik suleqatiserineqarniarput, aallaaviusumilli kikkulluunniit Kalaallit Nunaanniittut avataaniittullu kalaallit qimussertaasiat pillugu oqaluttuassaqartut ilanngussisinnaapput.

Suleqatigiiaat saqqummersitsinerillu

Ilisimatusaatigalugu suliaq QIMMEQ – kalaallit qimmiat qimuttoq katillugit katersugaasiviit 13-it ilisimatusarfiillu pingasut peqataaffigaat. Suliniummik ataatsimut ataqatigiissaarisuussaaq professor Morten Melgaard, Ilisimatusarfimmi Nuummiittumi allaffeqarfeqarluni.

Citizen science-mik suliap aammalu ph.d.-nngorniummik suliat marluk, qimmip qimuttup kulturikkut pingaarutaanik sananeqaatimigullu oqaluttuassartaanik erseqqissaallutik suliaqartussat saniatigut aamma qimuttoqarneq pillugu ukiumut arlaleriarluni Sisimiuni suleqatigiiaartitsisarnissat, ilaatigut Kalaallit Nunaanni qimminik qimuttoqarnermi kulturip nungusaataanngitsumik ineriartornissaanik pingaarnerutitsinermik sammisaqarfiussapput.

Suleqatigiiaartitsineq siulleq pissaaq Sisimiuni 2016-ip naalernerani.

Foto: Carsten Egevang

Foto: Carsten Egevang

Ilisimatusarnermi suliaq tamassumalu inerneri avammut ingerlateqqinneqartassapput ilaatigut filmit assilisallu nutaat atorlugit aammalu saqqummersitsinermik angalaartussamik pilersitsinikkut. Saqqummersitsineq aaqqissuunneqassaaq Sisimiuni Katersugaasivimmit aamma Statens Naturhistoriske Museum’imit, Kalaallit Nunaanni najukkani katersugaasiviit Tasiilami, Ilulissani, Qasigiannguani, Maniitsumi, Paamiuni, Nanortalimmi, Aasianni, Qaqortumi Narsamilu ittut, kiisalu Naturama Knud Rasmussenillu Illua Danmarkimiittut suleqatigalugit.

Qimmeq-projektip anguniangaani arfinillit pingaarnerit

  1. Qimmip qimuttup sananeqaataanik kulturikkullu oqaluttuarisaanermut akuuneranik ilisimasanik katersineq ilisimatusarnikkullu misissuineq
  2. Qimmip qimuttup qimussernikkullu ileqqut soqutigineqarnerisa pingaartinneqarnerisalu ataavartuunissaannut kajumissaarineq, taamaasilluni qimussernikkut kulturip siunissami piujuaannartinnissaata qulakkeerneqarnissaannut suleqataaneq
  3. Qimmit qimuttut sananeqaatimikkut peqqissuunissaasa qulakkeerneqarnissaanut suleqataaneq
  4. Nunatsinni, issittumi inuiaqatigiinnut aammalu nunarsuarmut tamarmut ilisimasanik misissuinikkullu inerniliussanik avitseqatigiinneq, attaveqatigiinnermut sakkunik ineriartortitsineq inerniliussanillu paasissutissiineq
  5. Greenland Perspektivip malittarisassaasa malinnissaat
  6. Siunissami misissuilluni pilersaarusiassanut maligassiuineq

Greenland Perspective’mik suliaq

QIMMEQ – kalaallit qimmiat qimuttoq Kalaallit Nunaani Ilisimatusarfiup aamma Københavnip Universitetiata ataani Statens Naturhistoriske Museum’ip Greenland Perspektive’mik taallugu suliaanut ilaavoq.

Greenland Perspective tassaavoq ilisimatusaatit akimorlugit nunallu akimorlugit ilisimatusarnikkut suliniut, maleruagassat aalajangersimasut aallaavigalugit suliaasoq. Maleruagassat taakku suliniutip ilisimatusaatitut suliaasa kalaallit inuiaqatigiit akornanni atuunnissaannut qulakkeerinneqataassapput. Greenland Perspective maleruagassat pingasut suliami sapinngisamik annertunerpaamik naammassiniarneqartussat tunngavigalugit sulivoq. Taakku tassaapput:

  • NUKISSAT IMMIKKUT ITTUT: Ilisimatusaatitut suliaq faaginit arlalinnit isiginnittumik Kalaallit Nunaata ilisarnaataasa immikkut ittut suunerinik uppernarsaatissiissaaq, taakkulu inuttut, avatangiisit pilersitaattut imaluunniit inuiaqatigiittut ilisarnaatit Kalaallit Nunaanni toqqissisimanartumik ineriartornissamut qanoq iluaqutaasinnaanersut paasiniassallugu.
  • UNAMMINARTUT NUNARSUARMUT TAMARMUT TUNNGASUT: Ilisimatusaatitut suliaq takutitseqataassaaq Kalaallit Nunaata immikkuullarissusaata silarsuaq tamakkerlugu unamminartut ilaannut qanoq ililluni aaqqeeqataaniarsinnaaneranik, soorlu pinngortitami ataqatigiinnerit sequminneqariartornerat aammalu inuussutissat isumannaassusaasa tatineqariartuinnarnerat eqqarsaatigalugit.
  • SULEQATIGIINNEQ: Ilisimatusaatitut suliami ilinniartitaanermik aaqqissuussineq, pisortat, inuussutissarsiutit inuinnaallu suleqatigineqassapput qulakkeerniarlugu ilisimatusarnerup kalaallit inuiaqatigiit akornanni atuutilernissaa taakkunanngalu pingaarutilittut misigisimaneqalerluni.

Tapiiffigineqarpoq

VELUX FONDEN aamma Aage og Johanne Louis-Hansens Fond suliamut tapiissuteqarput 4,5 mio. kr.-nik aamma 2,1 mio. kr.-nik.